Mika Maanonen

Komposiittimateriaalit

Komposiitilla yleisesti tarkoitetaan kahden tai useamman materiaalin yhdistelmää, jossa ainesosat eivät sulaudu yhteen vaan toimivat yhdessä sekä tuovat hyvät ominaisuutensa esiin. Yleisesti komposiitti koostuu sitovasta aineesta eli matriisista ja lujittavasta materiaalista. Komposiitteja suositaan, kun tarvitaan vahvempia, kevyempiä tai halvempia materiaaleja. Esimerkkejä komposiiteista ovat mm. muovikomposiitit, metallikomposiitit, keraamikomposiitit, teräsbetoni ja puukomposiitit.

By Mika Maanonen, ago
Kuparipinnoite on punaruskea.

Kuparointi

Kuparipinnoite on punertava metallipinnoite, joka johtaa hyvin sähköä ja lämpöä. Pinnoite on korroosionkestävä, antibakteerinen sekä muovattava. Ohut kuparipinnoite tehdään yleisesti sähkökemiallisesti kuparointikylpyyn upottamalla, jolla saadaan n. 1 – 10 µm pinnoite. Kuparoitavat kappaleet voidaan ripustaa telineeseen tai tynnyriin pinnoitettavaksi. Muita kuparipinnoitteita on mm. sähkötön pinnoitus, terminen ruiskutus, ALD, CVD ja kuparilevyllä vuoraaminen (rakennuksen pinnoitus).

By Mika Maanonen, ago
Biohajoava muovipussi.

Biomuovit

Biomuovi on materiaali, joka osittain tai kokonaan koostuu uusiutuvista luonnon raaka-aineista tai se on biohajoava. Uusiutuvien raaka-aineiden määrää ei kuitenkaan ole määritelty. Biomuovien tarkoituksena on mm. vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Biomuovien uusiutuvia raaka-aineita saadaan mm. glukoosista, glyseriinistä, laktoosista tai rasvahapoista. Näiden ainesosien lähtöaineena voi olla mm. sokeri, vilja, tärkkelys, selluloosa, öljy tai rasva. 

By Mika Maanonen, ago

Valmistusmateriaalit

Valmistusmateriaalit ovat joko luonnon raaka-aineita tai ihmisten tuottamista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja, joista valmistetaan tuotteita. Materiaalit tyypillisesti jaotellaan metalleihin, keraameihin, polymeereihin, komposiitteihin, tekstiileihin ja orgaanisiin materiaaleihin kuten puuhun, luuhun, paperiin, nahkaan ja biomateriaaleihin. Materiaaleja käytetään jokaisessa konkreettisessa tuotteessa. Materiaalivalinnalla voidaan vaikuttaa mm. tuotteen ominaisuuksiin, kestävyyteen, valmistettavuuteen, tuotteen hintaan, kierrätettävyyteen ja ympäristövaikutuksiin.

By Mika Maanonen, ago

Automaatio ja automaatiojärjestelmät

Automaatiolla tarkoitetaan ohjelmoitua, itsenäisesti toimivaa laitetta tai järjestelmää. Yksinkertaisimmillaan automaatio on esimerkiksi vesihanasta tulevan veden lämpötilan kontrollointi, hissin toiminta tai ovien automaattinen avautuminen ihmiselle, joka on kävelemässä sisään tai ulos rakennuksesta. Automaatiojärjestelmä voi olla yksittäinen ohjelmoitu logiikkalaite, joka tekee ainoastaan yhtä asiaa kuten oven avaus tai se voi olla koko tehtaan ohjaamista varten rakennettu järjestelmä esimerkiksi paperitehdasta varten.

By Mika Maanonen, ago

Direktiivi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (WEEE-direktiivi)

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eli SER tai kansainvälisemmin WEEE (Waste of Electrical and Electronic Equipment) on yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista tänä päivänä. Romun määrä kasvaa uusien laiteinnovaatioiden tihentyessä ja laitteiden vanhentuessa. WEEE koostuu erilaisista materiaaliyhdistelmistä sisältäen niin haitallisia materiaaleja kuin arvokkaita jalometalleja sekä muita tärkeitä materiaaleja.

By Mika Maanonen, ago

Hitsaus

Hitsauksella tarkoitetaan metallikappaleiden tai osien liittämistä toisiinsa käyttäen hyödyksi esimerkiksi lämpöä, puristusta tai vastusta. Yleisesti puhutaan sula-, puristus- ja vastushitsausmenetelmistä. Olemassa on monipuolisia erilaisia hitsausmenetelmiä, joista yleisimmät käytössä olevat ovat MAG-hitsaus (135), MIG-hitsaus (131), MAG-täytelanka (136), puikkohitsaus (111) ja TIG-hitsaus (141). Hitsausprosessien tunnusnumero suluissa. Vaihtoehtoja hitsaukselle ovat mm. liimaus, niittaus, pulttiliitos ja ruuvit.

By Mika Maanonen, ago

JIS standardi

JIS tulee sanoista Japanese Industrial Standard ja se on Japanin teollinen standardisoimisjärjestön JISC:n (Japanese Industrial Standards Committee) vahvistamien standardien tunnus.

By Mika Maanonen, ago

DIN standardit

DIN standardit ovat saksalaisen standardisoimisjärjestön vahvistamia standardeja. DIN lyhenne tulee sanoista Deutsches Institut für Normung, joka on siis järjestön nimi. DIN on perustettu vuonna 1917 Berliinissä ja se on voittoa tavoittelematon järjestö. DIN:n kuuluu lukuisia jäseniä ja jäseninä voi olla mm. yhdistykset, yksittäiset yritykset, viranomaiset, teollisuuden-, kaupan- ja tutkimuksen järjestöt. DIN rahoittaa toimintaansa myös jäsenmaksuilla.

By Mika Maanonen, ago