\n\n

Mika Maanonen

BS standardit

BS on etuliite BSI Group:n eli British Standards Institution standardeille. BSI on Britannian kansallinen standardoimisjärjestö, joka omien standardien lisäksi vahvistaa mm. EN-standardeja, jolloin standardi saa etuliitteen BS-EN. Järjestö on perustettu vuonna 1901 ja se on vanhin kansallinen standardisoimisjärjestö. BS standardit luodaan hyödyntäen BS 0 A standard for standards -standardia, joka siis määrittelee BS -standardin kehityksen, muodon ja laadinnan eli se on siis standardi BS -standardeille.

By Mika Maanonen, ago
Metalleja voidaan koneistaa.

Jyrsintä

Jyrsintä kuuluu lastuaviin työmenetelmiin. Jyrsinnässä jyrsimen pöytään kiinnitettyä työstettävää kappaletta liikutellaan pyörivää terää vasten. Jyrsimällä valmistetaan koneen osia moniin teollisuuden tuotteisiin. Menetelmällä saadaan aikaan osia ja tuotteita, joilla on hyvin monipuolisia muotoja, esimerkiksi hammasrattaat, upotuskuviot, koneiden ja laitteiden osat, tuotteiden prototyypit. Jyrsintä voidaan ohjata käsivaraisesti tai tietokoneen avulla, jolloin puhutaan CNC -jyrsinnästä tai pidemmälle kehiteltynä CNC -työstökeskuksesta.

By Mika Maanonen, ago

ASTM standardit

ASTM International on kansainvälinen standardisoimisjärjestö. ASTM tulee sanoista American Society for Testing and Materials. Järjestö on perustettu 1898 ja sen pääkonttori sijaitsee Pennsylvaniassa. Toimipisteitä ASTM:llä on Belgiassa, Kanadassa, Kiinassa, Meksikossa ja Washington D.C:ssä. ASTM standardeja on kehitetty laajasti eri teollisuuden aloille kuten teräs-, talonrakennus-, öljy-, muovi-, ympäristö- ja tekstiilialoille.

By Mika Maanonen, ago

ISO standardit

ISO eli International Organization for Standardization on laajin kansainvälinen itsenäinen voittoa tavoittelematon standardisoimisjärjestö. ISO:n jäseniä ovat mm. kansalliset standardisoimisjärjestöt, kuten SFS, DIN ja JIS sekä lukuisat muut. ISO on perustettu vuonna 1947 ja järjestön pääkonttori on Sveitsin Genevessä. Organisaation nimeksi päätettiin ISO, joka tulee kreikan sanoista Isos, joka taas tarkoittaa yhdenvertaista.

By Mika Maanonen, ago

Alumiinin passivointi

Alumiinin passivointi on kemiallinen pinnanmuutosprosessi eli konversiopinnoite, jossa alumiinin pintaan muodostetaan reaktiopinnoitekerros. Menetelmällä pyritään hidastamaan alumiinin pinnan reagoimista erilaisille ympäristörasituksille. Passivointi parantaa alumiinin korroosionkestävyyttä sekä se tarjoaa hyvän tartuntapinnan jatkokäsittelyille, kuten maalaamiselle ja liimaamiselle. Passivointia saatetaan kutsua myös nimellä kromatointi. Erilaisia alumiinin passivointeja ovat mm. Iridite NCP, SurTec 650 ja Alodine.

By Mika Maanonen, ago

Kuivajääpuhallus

Kuivajääpuhallus (hiilidioksidijääpuhallus) kuuluu mekaanisiin pintakäsittelymenetelmiin. Kuivajääpuhallus ei perustu hiomiseen vaan lämpöshokkiin. Kuivajääpuhalluksessa puhalletaan 1,5 mm:n tai 3 mm:n kokoisia kuivajääpellettejä kovalla paineilmalla puhdistettavalle pinnalle. Kuivajääpellettien osuessa kohteeseen yli äänen nopeudella ne sublimoituvat eli kaasuuntuvat ja haihtuvat ilmaan, jolloin niiden kineettinen energia ja kylmyys (-79 ˚C) irrottavat käsiteltävästä pinnasta siihen kuulumatonta ainetta.

By Mika Maanonen, ago

Kupari ja kupariseokset

Kupari on punertavan ruskea metalli, joka on sähköä johtavaa, kestävää, työstettävää, sitkeää ja antibakteerista. Kuparin ominaisuuksia voidaan muokata seostamalla tai valmistusmenetelmää vaihtamalla. Valtaosa kuparista käytetään rakennusteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen. Muita käyttökohteita ovat mm. ajoneuvoteollisuus, kulutustuotteet ja teollisuuskoneet.

By Mika Maanonen, ago

Alumiini ja alumiiniseokset

Alumiini on kolmanneksi yleisin alkuaine maankuoressa, jota esiintyy ainoastaan oksideina luonnossa. Primäärialumiinia valmistetaan bauksiitista elektrolyysin avulla sekä alumiinia voidaan kierrättää lähes 100 prosenttisesti. Alumiini on materiaalina yleisesti käytetty hopeanvärinen metalli, joka on pehmeä ja helposti työstettävää. Sitä voidaan käsitellä laajasti kuten mm. kylmämuokata, valssata, valaa, ekstruudata ja hitsata sekä siitä voidaan valmistaa puolivalmisteita kuten levyjä, profiileja, palkkeja, lankaa, runkoja, jauhoa, tankoa ja foliota.

By Mika Maanonen, ago

ALD atomikerroskasvatus

ALD (Atomic Layer Deposition) eli atomikerroskasvatus kuuluu kaasufaasipinnoitusmenetelmiin kuten CVD-pinnoitus (Chemical Vapour Deposition). ALD- menetelmällä pinnoitetaan tuote vakuumissa, johon syötetään erilaisia kaasuvirtauksia ja pinnoite muodostuu kemiallisten reaktioiden avulla. ALD muodostaa ohuita ja tiiviitä kalvoja alle 1 nanometristä useisiin mikrometreihin. Jatkokehitelmiä on mm. MLD-pinnoitus (Molecular Layer Deposition), terminen ALD, plasma ALD (PEALD) ja katalyyttinen ALD.

By Mika Maanonen, ago

Erikoismaalit ja Funktionaaliset maalit

Maalit valitaan aina maalattavan kohteen mukaisesti, jotta saadaan toivottu maalaustulos ja kestävä pinnoite. Erikoiskohteisiin, kuten korkeaa hygieniatasoa vaativiin kohteisiin on kehitelty erikoismaaleja, joilla saadaan toivottua toiminnallisuutta ja kestävyyttä. Erikoismaaleja on kehitelty mm. laivateollisuuteen, sairaaloihin, rakennusten tukipilareihin, teollisuusympäristöön sekä julkisiin tiloihin, mutta myös moneen muuhun kohteeseen.

By Mika Maanonen, ago