DIN standardit ovat saksalaisen standardisoimisjärjestön vahvistamia standardeja. DIN lyhenne tulee sanoista Deutsches Institut für Normung, joka on siis järjestön nimi. DIN on perustettu vuonna 1917 Berliinissä ja se on voittoa tavoittelematon järjestö. DIN:n kuuluu lukuisia jäseniä ja jäseninä voi olla mm. yhdistykset, yksittäiset yritykset, viranomaiset, teollisuuden-, kaupan- ja tutkimuksen järjestöt. DIN rahoittaa toimintaansa myös jäsenmaksuilla.
DIN kehittää omia standardeja, vahvistaa eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja. Esimerkiksi standardi paperin koille esim. A4 on alun perin standardin DIN 467 määrittelemät, mutta vuonna 1975 ne hyväksyttiin standardiksi ISO 216. DIN on ISO:n jäsen.
DIN standardien laadinta
Eurooppalaiset standardit, jotka ovat vahvistettu DIN standardeiksi kirjataan DIN EN ja vastaavasti kansainväliset ISO:n standardit merkitään DIN ISO. Mikäli standardi on molempien vahvistama, se merkitään DIN EN ISO. Mikäli standardi on vahvistettu IEC:n (International Electrotechnical Commission) standardista saa se merkinnän DIN IEC.
Kansalliset DIN standardit laaditaan tyypilliseen tyyliin. Ensin luodaan standardiehdotus, joka seuraavaksi menee asiantuntijoiden arvioitavaksi. Asiantuntijat arvioivat mm. standardin tarpeellisuuden, rahoituksen standardille ja mille laajuudelle standardi soveltuisi (kansallinen, Eurooppalainen vai kansainvälinen). Mikäli standardi hyväksytään, luodaan standardista luonnos, joka laitetaan avoimeen palveluun kommentoitavaksi. Asiantuntijat komiteassa käyvät läpi kommentit ja yhteisymmärryksessä julkaisevat standardin.
DIN standardit voidaan jaotella eri sektoreiden mukaisesti esimerkiksi seuraavasti:
- Building and civil engineering
- Standardization, Technical principles, Metrology
- Mechanical engineering
- Materials
- Quality, Services, Management
- Environmental protection
- Health care, Food and agriculture
- Energy, Electronic engineering, Electronics
- Building services
- Sport, Events, Consumer goods
DIN standardit käydään läpi joka viides vuosi, jotta nähdään että standardi vastaa vielä nykyisiä vaatimuksia. Mikäli standardi ei enää vastaa se voidaan vain korjata tai sitten poistaa käytöstä.
Lisätietoja
Vaihtoehtoja DIN standardeille ovat mm. ISO (International Organization for Standardization), CEN (European Committee for Standardization), kansallisen standardisoimisjärjestöt (omat kansalliset standardit), ASTM (American Society for Testing and Materials), MIL (United States Military Standard), alan omat standardit sekä yritysten omat standardit.
Lisätietoja DIN:stä löytyy mm. DIN:n sivuilta, sekä standardit julkaistaan Beuth Verlag -nimisessä palvelussa. Standardeja myy myös monet verkkokaupat ja Suomen standardisoimisjärjestö SFS myy myös joitain DIN standardeja.