Terminen ruiskutus kuuluu pinnoitusmenetelmiin, mutta sitä käytetään myös liittämismenetelmänä kuten hitsaus ja juottaminen. Termistä ruiskutusta käytetään materiaalien yleisimmin metallien pinnoitukseen, vaurioiden korjaamiseen, kunnossapitoon ja pidentämään tuotteen kestoikää.
Rae- ja hiekkapuhallus (myös raesuihkupuhdistus) on mekaaninen käsittelymenetelmä, jota käytetään mm. erilaisten kovien pintojen puhdistamiseen tai pinnan muokkaamiseen. Menetelmällä on mahdollista käsitellä niin tasaisia, kuin monimutkaisiakin pinnanmuotoja.
Pintakäsittely on materiaalin pinnan muokkaamista. Pintakäsittelyn tarkoituksena on suojata alla olevaa alustaa, lisätä esteettisyyttä, pidentää alustan käyttöikää ja tuoda toiminnallisia ominaisuuksia tuotteelle.
Tuotteet ja puolituotteet valmistetaan eri valmistusmenetelmin. Eri materiaalit ja erilaiset tarpeet vaativat omat valmistusmenetelmänsä, joilla voidaan vaikuttaa mm. materiaalin ominaisuuksiin, tuotteen kestävyyteen ja hintaan.
Lastuavilla työstömenetelmillä tarkoitetaan valmistusmenetelmiä, joissa kappaleesta poistetaan ainetta lastuina. Lastuavia menetelmiä ovat mm. sorvaus, jyrsintä, poraus, hiominen, koneistus, höyläys, kaiverrus ja avarrus.
Liittämisellä tarkoitetaan pysyvää tai väliaikaista kahden tai useamman osan kiinnittämistä toisiinsa. Liittämismenetelmiä ovat mm. liimaus, hitsaus, kylmähitsaus, juottaminen, teippaus ja mekaaniset kiinnitystavat kuten ruuvaus, kierteet, niittaus, ompelu, laippaliitokset, lukkoliitokset ja palapeliliitokset.
Metalleja hyödynnetään laajasti niiden ominaisuuksien takia. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat kovuus, lujuus, sitkeys, suuri tiheys, korkea sulamislämpötila, muokattavuus, läpinäkymättömyys, kiiltävyys ja hyvä sähkön- ja lämmönjohtokyky.
Muoveihin kuuluu laajasti erilaisia polymeerejä. Eri muovilaaduilla on suuriakin eroja mm. ominaisuuksiltaan, käyttökohteiltaan, hinnaltaan ja kierrätettävyydeltään. Muovit voidaan jaotella kerta- ja kestomuoveihin.
Materiaalia lisäävillä valmistusmenetelmillä (Additive Manufacturing, AM) tarkoitetaan menetelmiä kuten 3D tulostusta. Menetelmiä käytetään tyypillisesti prototyyppeihin ja piensarjatuotantoon.
Kuumasinkitys tai kuumagalvanointi on korroosionestomenetelmä, jossa pinnoitettavat kappaleet upotetaan sulaan sinkkiin. Kuumasinkitys on pitkäikäinen pinnoite, jota käytetään laajasti ulkotilaan tuleviin rakenteisiin ja osiin.
Standardit ovat asiakirjoja, jotka on laadittu yhteistyöperiaatteiden mukaisesti. Yleisesti standardi on standardisoimisjärjestön ja asiantuntijoiden yhteistyön tulos, mutta myös yrityksillä voi olla myös omia standardeja tukemaan toimintaansa. Yleisesti standardit sisältävät määritelmän siitä, miten asiat tulee toteuttaa, jotta tuote, asia tai menetelmä olisi standardin mukainen.
Hiekkavalu on tyypillisesti metallin valamismenetelmä, jolla voidaan valmistaa mm. koneen osia ja työkaluja. Hiekkavalumuotit ovat yksi- tai kaksiosaisia hiekasta sideaineella kovetettuja muotteja. Hiekkavalumuotit valmistetaan käyttämällä valumallia, joka on kopio halutusta tuotteesta. Valumalliin on lisätty valamista varten valujärjestelmän osia kuten täyttökohta. Hiekkavalut tyypillisesti rikotaan, jotta tuote saadaan ulos muotista.
Kemiallinen nikkelöinti eli autokatalyyttinen tai virraton nikkelöinti on pinnoitusmenetelmä, joka lisää kovuutta, kulutuskestävyyttä, sähkönjohtokykyä ja parantaa korroosionkestoa. Väriltään nikkelöinti on kellanvalkoinen ja kiilto vaihtelee puolikiiltävästä kiiltävään.
Kiiltokromaus eli koriste kromaus on elektrolyyttinen pinnoitus, joka tuo näyttävän, korroosiota kestävän ja kovan pinnan, jolla on hyvät liukuominaisuudet. Kiiltokromausta käytetään tyypillisesti nikkelin päälle ohuena pinnoitteena estämään nikkelin hapettuminen ja tummuminen.
Kovakromaus eli tekninen kromaus on elektrolyyttinen pinnoitusmenetelmä, joka tuo kovan, hyvän kulumiskestävyyden omaavan, korroosionkestävän ja liukkaan pinnan. Kovakromausta käytetään teräksen, nikkelin, kuparin, valuraudan tai alumiinin pinnoitteena.
Kromipinnoite eli kromaus kuuluu metallipinnoitteisiin, jota tyypillisesti käytetään nikkelikerroksen päällä tuomaan kestävyyttä, koroosionkestoa ja ulkonäköä. Kromipinnoitteita ovat mm. kovakromaus, mustakromaus, kuumakromipinnoite ja koriste kromaus eli kiiltokromaus. Kromaus soveltuu materiaaleille kuten teräs, sinkkiseokset, kupariseokset, valurauta, alumiini ja muovit.
CNC-koneistus tulee sanoista Computerized Numerical Control ja se on tietokoneohjattu lastuava työstömenetelmä. Tuote tyypillisesti vain viimeistellään koneistamalla. Koneistus suoritetaan tietokoneohjatulla työstökeskuksella tyypillisesti jyrsimällä tai sorvaamalla.
Hopea on valkoisen värinen, kiiltävä, muokattava, taipuisa, korroosionkestävä, antimikrobinen, ei helposti reagoiva ja metalleista parhaimman sähkön- ja lämmönjohtokyvyn omaava jalometalli. Hopeaa käytetään mm. koruissa, kolikoissa, aterimissa ja elektroniikassa, seostettuna muihin metalleihin, yhdisteinä ja pinnoitteena tuomaan ulkonäköä ja sähkönjohtavuutta.
Hiiliteräkset ovat taontakelpoisia raudan ja hiilen seoksia, joissa on hiiltä tyypillisesti 0,05 - 1,7 %. Mikäli hiiltä on enemmän kuin 1,7 % kutsutaan sitä valuraudaksi. Raudan seassa on aina jonkin verran hiiltä ja hiilen määrä vaikuttaa merkittävästi teräksen ominaisuuksiin kuten vetolujuuteen ja sitkeyteen.
Jauhemetallurgia tai pulverimetallurgia on valmistustekniikka, jossa jauhetusta raaka-aineesta valmistetaan kuumennuksen avulla tuote. Jauhemetallurgiassa eniten käytettyjä metalleja ovat mm. rauta-teräs, alumiiniseokset, kupariseokset, volframi, karbidi, nikkeli, ruostumaton teräs ja pikateräs.
Euroopan unionin asetuksen 2017/821 tavoitteena on saavuttaa mineraalien vastuullinen kauppa konfliktialueilta tai korkean riskin alueilta. Asetuksen tarkoituksena on tehdä mineraalien tuotannosta ja maahantuonnista vastuullisempaa. Asetus pyrkii estämään konfliktien hyödyntämistä mineraalien hankkimisessa ja estämään kaivostyöläisten hyväksikäyttöä sekä riistoa. Asetus tulee voimaan 1.1.2021.
Taloautomaatiolla eli pientalojen rakennusautomaatiolla tarkoitetaan, että talon järjestelmät, koneistot ja laitteet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja niitä voidaan ohjelmoida. Taloautomaatioon kuuluvat hallittavat, mitattavat ja valvottavat järjestelmät kuten ilmanvaihto, lämmitys, valaistus, turva- ja hälytyslaitteet sekä viihdelaitteet. Optimoitu kokonaisuus mahdollistaa asukkaalle tekniikan seurannan, valvonnan ja ohjauksen myös muuttuneissa olosuhteissa tai etänä. Taloautomaatiolla pyritään lisäämään asumismukavuutta.
Muovauksella tarkoitetaan materiaalin muokkaamista mekaanisesti. Muovaus soveltuu materiaaleille, joissa tapahtuu plastisia muodonmuutoksia kuten metallille ja muoville. Vaihtoehtoja muovaukselle on lastuavat työstömenetelmät, valut ja lisäävät valmistusmenetelmät.
Valu eli valaminen tai valanta on valmistusmenetelmä, jossa nestemäistä, usein sulanutta valmistusmateriaalia kaadetaan, puristetaan tai puhalletaan muottiin. Muotissa kappale jäähtyy tai kovettuu haluttuun muotoon. Valaminen menetelmänä soveltuu eri materiaaleille kuten metallille, muoville, savelle ja keraameille. Valumenetelmiä ovat mm. hiekkavalu, tarkkuusvalu, ruiskuvalu, laminointi, kokillivalu, kipsivalu, painevalu, keskipakovalu, puristusvalu, jatkuvavalu ja liukuvalu.
Komposiitilla yleisesti tarkoitetaan kahden tai useamman materiaalin yhdistelmää, jossa ainesosat eivät sulaudu yhteen vaan toimivat yhdessä sekä tuovat hyvät ominaisuutensa esiin. Yleisesti komposiitti koostuu sitovasta aineesta eli matriisista ja lujittavasta materiaalista. Komposiitteja suositaan, kun tarvitaan vahvempia, kevyempiä tai halvempia materiaaleja. Esimerkkejä komposiiteista ovat mm. muovikomposiitit, metallikomposiitit, keraamikomposiitit, teräsbetoni ja puukomposiitit.
Kuparipinnoite on punertava metallipinnoite, joka johtaa hyvin sähköä ja lämpöä. Pinnoite on korroosionkestävä, antibakteerinen sekä muovattava. Ohut kuparipinnoite tehdään yleisesti sähkökemiallisesti kuparointikylpyyn upottamalla, jolla saadaan n. 1 - 10 µm pinnoite. Kuparoitavat kappaleet voidaan ripustaa telineeseen tai tynnyriin pinnoitettavaksi. Muita kuparipinnoitteita on mm. sähkötön pinnoitus, terminen ruiskutus, ALD, CVD ja kuparilevyllä vuoraaminen (rakennuksen pinnoitus).
Biomuovi on materiaali, joka osittain tai kokonaan koostuu uusiutuvista luonnon raaka-aineista tai se on biohajoava. Uusiutuvien raaka-aineiden määrää ei kuitenkaan ole määritelty. Biomuovien tarkoituksena on mm. vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Biomuovien uusiutuvia raaka-aineita saadaan mm. glukoosista, glyseriinistä, laktoosista tai rasvahapoista. Näiden ainesosien lähtöaineena voi olla mm. sokeri, vilja, tärkkelys, selluloosa, öljy tai rasva.
Valmistusmateriaalit ovat joko luonnon raaka-aineita tai ihmisten tuottamista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja, joista valmistetaan tuotteita. Materiaalit tyypillisesti jaotellaan metalleihin, keraameihin, polymeereihin, komposiitteihin, tekstiileihin ja orgaanisiin materiaaleihin kuten puuhun, luuhun, paperiin, nahkaan ja biomateriaaleihin. Materiaaleja käytetään jokaisessa konkreettisessa tuotteessa. Materiaalivalinnalla voidaan vaikuttaa mm. tuotteen ominaisuuksiin, kestävyyteen, valmistettavuuteen, tuotteen hintaan, kierrätettävyyteen ja ympäristövaikutuksiin.
ELV on Euroopan unionin direktiivi, joka määrittelee tavoitteet ja velvollisuudet romuajoneuvojen kierrättämisestä ja vaarallisten kemikaalien käytöstä uusissa ajoneuvoissa. ELV tulee sanoista End of Life Vehicle.
Automaatiolla tarkoitetaan ohjelmoitua, itsenäisesti toimivaa laitetta tai järjestelmää. Yksinkertaisimmillaan automaatio on esimerkiksi vesihanasta tulevan veden lämpötilan kontrollointi, hissin toiminta tai ovien automaattinen avautuminen ihmiselle, joka on kävelemässä sisään tai ulos rakennuksesta. Automaatiojärjestelmä voi olla yksittäinen ohjelmoitu logiikkalaite, joka tekee ainoastaan yhtä asiaa kuten oven avaus tai se voi olla koko tehtaan ohjaamista varten rakennettu järjestelmä esimerkiksi paperitehdasta varten.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eli SER tai kansainvälisemmin WEEE (Waste of Electrical and Electronic Equipment) on yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista tänä päivänä. Romun määrä kasvaa uusien laiteinnovaatioiden tihentyessä ja laitteiden vanhentuessa. WEEE koostuu erilaisista materiaaliyhdistelmistä sisältäen niin haitallisia materiaaleja kuin arvokkaita jalometalleja sekä muita tärkeitä materiaaleja.
Hitsauksella tarkoitetaan metallikappaleiden tai osien liittämistä toisiinsa käyttäen hyödyksi esimerkiksi lämpöä, puristusta tai vastusta. Yleisesti puhutaan sula-, puristus- ja vastushitsausmenetelmistä. Olemassa on monipuolisia erilaisia hitsausmenetelmiä, joista yleisimmät käytössä olevat ovat MAG-hitsaus (135), MIG-hitsaus (131), MAG-täytelanka (136), puikkohitsaus (111) ja TIG-hitsaus (141). Hitsausprosessien tunnusnumero suluissa. Vaihtoehtoja hitsaukselle ovat mm. liimaus, niittaus, pulttiliitos ja ruuvit.
JIS tulee sanoista Japanese Industrial Standard ja se on Japanin teollinen standardisoimisjärjestön JISC:n (Japanese Industrial Standards Committee) vahvistamien standardien tunnus.
DIN standardit ovat saksalaisen standardisoimisjärjestön vahvistamia standardeja. DIN lyhenne tulee sanoista Deutsches Institut für Normung, joka on siis järjestön nimi. DIN on perustettu vuonna 1917 Berliinissä ja se on voittoa tavoittelematon järjestö. DIN:n kuuluu lukuisia jäseniä ja jäseninä voi olla mm. yhdistykset, yksittäiset yritykset, viranomaiset, teollisuuden-, kaupan- ja tutkimuksen järjestöt. DIN rahoittaa toimintaansa myös jäsenmaksuilla.
BS on etuliite BSI Group:n eli British Standards Institution standardeille. BSI on Britannian kansallinen standardoimisjärjestö, joka omien standardien lisäksi vahvistaa mm. EN-standardeja, jolloin standardi saa etuliitteen BS-EN. Järjestö on perustettu vuonna 1901 ja se on vanhin kansallinen standardisoimisjärjestö. BS standardit luodaan hyödyntäen BS 0 A standard for standards -standardia, joka siis määrittelee BS -standardin kehityksen, muodon ja laadinnan eli se on siis standardi BS -standardeille.
Jyrsintä kuuluu lastuaviin työmenetelmiin. Jyrsinnässä jyrsimen pöytään kiinnitettyä työstettävää kappaletta liikutellaan pyörivää terää vasten. Jyrsimällä valmistetaan koneen osia moniin teollisuuden tuotteisiin. Menetelmällä saadaan aikaan osia ja tuotteita, joilla on hyvin monipuolisia muotoja, esimerkiksi hammasrattaat, upotuskuviot, koneiden ja laitteiden osat, tuotteiden prototyypit. Jyrsintä voidaan ohjata käsivaraisesti tai tietokoneen avulla, jolloin puhutaan CNC -jyrsinnästä tai pidemmälle kehiteltynä CNC -työstökeskuksesta.
ASTM International on kansainvälinen standardisoimisjärjestö. ASTM tulee sanoista American Society for Testing and Materials. Järjestö on perustettu 1898 ja sen pääkonttori sijaitsee Pennsylvaniassa. Toimipisteitä ASTM:llä on Belgiassa, Kanadassa, Kiinassa, Meksikossa ja Washington D.C:ssä. ASTM standardeja on kehitetty laajasti eri teollisuuden aloille kuten teräs-, talonrakennus-, öljy-, muovi-, ympäristö- ja tekstiilialoille.
ISO eli International Organization for Standardization on laajin kansainvälinen itsenäinen voittoa tavoittelematon standardisoimisjärjestö. ISO:n jäseniä ovat mm. kansalliset standardisoimisjärjestöt, kuten SFS, DIN ja JIS sekä lukuisat muut. ISO on perustettu vuonna 1947 ja järjestön pääkonttori on Sveitsin Genevessä. Organisaation nimeksi päätettiin ISO, joka tulee kreikan sanoista Isos, joka taas tarkoittaa yhdenvertaista.
Alumiinin passivointi on kemiallinen pinnanmuutosprosessi eli konversiopinnoite, jossa alumiinin pintaan muodostetaan reaktiopinnoitekerros. Menetelmällä pyritään hidastamaan alumiinin pinnan reagoimista erilaisille ympäristörasituksille. Passivointi parantaa alumiinin korroosionkestävyyttä sekä se tarjoaa hyvän tartuntapinnan jatkokäsittelyille, kuten maalaamiselle ja liimaamiselle. Passivointia saatetaan kutsua myös nimellä kromatointi. Erilaisia alumiinin passivointeja ovat mm. Iridite NCP, SurTec 650 ja Alodine.
Kuivajääpuhallus (hiilidioksidijääpuhallus) kuuluu mekaanisiin pintakäsittelymenetelmiin. Kuivajääpuhallus ei perustu hiomiseen vaan lämpöshokkiin. Kuivajääpuhalluksessa puhalletaan 1,5 mm:n tai 3 mm:n kokoisia kuivajääpellettejä kovalla paineilmalla puhdistettavalle pinnalle. Kuivajääpellettien osuessa kohteeseen yli äänen nopeudella ne sublimoituvat eli kaasuuntuvat ja haihtuvat ilmaan, jolloin niiden kineettinen energia ja kylmyys (-79 ˚C) irrottavat käsiteltävästä pinnasta siihen kuulumatonta ainetta.
Kupari on punertavan ruskea metalli, joka on sähköä johtavaa, kestävää, työstettävää, sitkeää ja antibakteerista. Kuparin ominaisuuksia voidaan muokata seostamalla tai valmistusmenetelmää vaihtamalla. Valtaosa kuparista käytetään rakennusteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen. Muita käyttökohteita ovat mm. ajoneuvoteollisuus, kulutustuotteet ja teollisuuskoneet.
Alumiini on kolmanneksi yleisin alkuaine maankuoressa, jota esiintyy ainoastaan oksideina luonnossa. Primäärialumiinia valmistetaan bauksiitista elektrolyysin avulla sekä alumiinia voidaan kierrättää lähes 100 prosenttisesti. Alumiini on materiaalina yleisesti käytetty hopeanvärinen metalli, joka on pehmeä ja helposti työstettävää. Sitä voidaan käsitellä laajasti kuten mm. kylmämuokata, valssata, valaa, ekstruudata ja hitsata sekä siitä voidaan valmistaa puolivalmisteita kuten levyjä, profiileja, palkkeja, lankaa, runkoja, jauhoa, tankoa ja foliota.
ALD (Atomic Layer Deposition) eli atomikerroskasvatus kuuluu kaasufaasipinnoitusmenetelmiin kuten CVD-pinnoitus (Chemical Vapour Deposition). ALD- menetelmällä pinnoitetaan tuote vakuumissa, johon syötetään erilaisia kaasuvirtauksia ja pinnoite muodostuu kemiallisten reaktioiden avulla. ALD muodostaa ohuita ja tiiviitä kalvoja alle 1 nanometristä useisiin mikrometreihin. Jatkokehitelmiä on mm. MLD-pinnoitus (Molecular Layer Deposition), terminen ALD, plasma ALD (PEALD) ja katalyyttinen ALD.
Maalit valitaan aina maalattavan kohteen mukaisesti, jotta saadaan toivottu maalaustulos ja kestävä pinnoite. Erikoiskohteisiin, kuten korkeaa hygieniatasoa vaativiin kohteisiin on kehitelty erikoismaaleja, joilla saadaan toivottua toiminnallisuutta ja kestävyyttä. Erikoismaaleja on kehitelty mm. laivateollisuuteen, sairaaloihin, rakennusten tukipilareihin, teollisuusympäristöön sekä julkisiin tiloihin, mutta myös moneen muuhun kohteeseen.
Metallipinnoille suoritettavaa maalausta yleisesti kutsutaan korroosionestomaalaukseksi tai ruosteenestomaalaukseksi. Maalikalvo suojaa metallia ympäristön ja ilmaston aiheuttamalta korroosiolta ja parantaa ulkonäköä sekä ominaisuuksia pidentäen tuotteen kestoikää. Korroosionestomaalaus on suoritettava huolellisesti suunnitelman mukaisesti, jotta saadaan toivotut ominaisuudet ja kestävä lopputulos.
Elintarvikkeiden kontaktimateriaalit eli Food Contact Materials (FCMs) ovat materiaaleja ja tarvikkeita, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa kuten ruokailuastiat, elintarvikepakkaukset ja ruoanvalmistuslaitteet. Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista on laadittu Euroopan unionin asetus 1935/2004. Käytettävien materiaalien tai tarvikkeen tulee olla riittävän inerttejä, ettei ne vaaranna ihmisten terveyttä, muuta elintarvikkeen koostumusta tai heikennä elintarvikkeen aistinvaraisia ominaisuuksia.
Jauhemaalaus on maalausmenetelmä, jolla saadaan aikaan kova ja joustava pinta. Jauhemaalausta käytetään pääasiassa metallipinnoille, mutta jauhemaaleja on kehitelty myös mm. puulle, muoville ja komposiittimateriaaleille. Vaihtoehtoja jauhemaalaukselle ovat mm. märkämaalaus ja metallipinnoitteet. Märkämaalaukseen verrattuna jauhemaalaus on ympäristöystävällisempää, ei liuotteita, ei VOC-päästöjä, ohi ruiskutettu maali voidaan käyttää uudelleen ja jauhemaalilla voidaan saada tuote pinnoitettua vain yhdellä ruiskutuskerralla.
EN 1.4404 on yksi yleisimmin käytetyistä ruostumattomista teräksistä. Materiaali tunnetaan myös Yhdysvaltalaisten AISI (AISI 316L) ja ASTM (ASTM A276-98b 316L) standardien mukaisesti nimellä 316L. Yleiskielellä materiaaliin usein viitataan kirkkaana tai haponkestävänä, "happosena" teräksenä. Puhekielen nimityksestä voidaankin päätellä, että materiaali kestää suhteellisen hyvin eri happoja ja emäksiä soveltuen siten hyvin prosessiteollisuuden raaka-aineeksi.
Alumiinin anodisointi muodostaa alumiinin pinnalle kovan ja kestävän alumiinioksidikerroksen suojaamaan kappaletta kulumiselta ja korroosiolta. Anodisoinnilla muodostuva siisti ulkonäkö on mahdollista värjätä useilla väreillä. Kiillotusprosessilla ennen anodisointia saadaan tarvittaessa pinta kiiltäväksi ja erikoisprosesseilla pystytään parantamaan entisestään kovuutta, liukuominaisuuksia tai maalin tai liiman tarttuvuutta. Alumiinin lisäksi pystytään anodisoimaan myös titaania, magnesiumia, sinkkiä ja muutamia erikoismetalleja.