Tietopankki

Löydä tietoa mm. erilaisista pintäkäsittelyistä, valmistusmenetelmistä, materiaaleista ja standardeista

Varastoseuranta

Varastonseurannalla tarkoitetaan varaston käytön seuraamista ja hallintaa. Seurataan mitä tavaraa menee varastoon, mitä sieltä otetaan ja mikä osasto tavaraa tarvitsee. Varastonhallinnalla saadaan selville mm. materiaalivirrat ja varastonkiertonopeudet. Varastoja on erilaisia kuten perusvarasto, varmuusvarasto, puskurivarasto, sesonkivarasto Read more…

Viherpassivointi

Viherpassivointia eli viherkromatointia käytetään tyypillisesti sähkösinkittyjen pintojen passivointiin. Passivoinnilla muodostetaan ohut lisäkerros pinnoitteen päälle ja sillä mm. estetään valkoruosteen muodostuminen tuotteen pintaan, parannetaan kestävyyttä ja muutetaan tuotteen ulkonäköä.

REACH

REACH on Euroopan unionin asetus (1907/2006), jossa määritetään vaatimukset kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista. REACH tulee sanoista Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals ja sen tarkoituksena on suojella ihmisen terveyttä ja ympäristöä, parantaa Read more…

Materiaalivalinta

Materiaalivalinta on tärkeä osa tuotekehitystä. Materiaaleja kehitetään jatkuvasti enemmän ja tutkimukseen vaikuttaa mm. materiaalien vaatimustason kasvu, taloudelliset näkökulmat sekä ympäristön suojeleminen. Materiaalivalinnalla valitaan myös materiaalin käsittelyt kuten lämpökäsittelyt tai valmistustapa. Materiaalivalinnassa tulee huomioida myös lainsäädäntö, Read more…

Särmäys

Särmäys on muovausmenetelmä, jossa tyypillisesti ohutlevyyn aiheutetaan pysyviä muodonmuutoksia särmäyspuristimella. Särmäystä käytetään yleisesti alle 3 mm paksujen metallista valmistettujen ohutlevyjen työstämiseen. Muita vastaavia menetelmiä ovat mm. taivutus ja kulmaus. Särmäyksessä ohutlevy taivutetaan särmäyspuristimella haluttuun kulmaan Read more…

Taivutus

Taivutus on muovausmenetelmä, jossa kappaleeseen aiheutetaan pysyviä muodonmuutoksia. Taivutusta käytetään tyypillisesti alle 3 mm paksujen metallista valmistettujen ohutlevyjen työstämiseen. Muita vastaavia menetelmiä ovat mm. särmäys ja kulmaus. Taivutuksessa ohutlevy puristetaan kiinni halutun taitoskohdan vierestä kiinni Read more…

Liimaus

Liimaus on liittämismenetelmä, jossa kaksi tai useampi kappale kiinnitetään toisiinsa liiman avulla. Liimoja on erilaisia ja ne soveltuvat eri materiaaleille ja eri kohteisiin. Liimat ovat tyypillisesti nestemäisiä aineita, jotka levitetään liimattavien pintojen väliin. Liimoja voi Read more…

Tarkkuusvalu

Tarkkuusvalu on tyypillisesti metallien valamistekniikka, jolla voidaan valaa yksityiskohtaisia kappaleita. Tarkkuusvalu soveltuu pienille, mittatarkkuutta vaativille ja haastavan muotoisille osille. Tarkkuusvalu toteutetaan joko kipsillä tai keraamisella muotilla, joka kasvatetaan mallikappaleen pintaan. Tarkkuusvalumuotit ovat kertakäyttöisiä ja ne Read more…

Valurauta

Valurauta on raudan ja hiilen seos, missä on lisänä muitakin seosaineita ominaisuuksia parantamaan tai vain epäpuhtauksina. Valuraudaksi kutsutaan tyypillisesti seosta, jossa on rautaa vähintään 50% ja hiiltä yli 2,1%. Valurauta on helposti valettavissa ja sitä Read more…

Mustapassivointi

Mustapassivointia eli mustakromatointia käytetään tyypillisesti sähkösinkittyjen pintojen passivointiin. Passivoinnilla muodostetaan ohut lisäkerros pinnoitteen päälle ja sillä mm. estetään valkoruosteen muodostuminen tuotteen pintaan, parannetaan kestävyyttä ja muutetaan tuotteen ulkonäköä. Mustapassivoinnilla saadaan kiiltävä, musta, hieman irisoiva ja Read more…

Sinipassivointi

Sinipassivointia eli sinikromatointia käytetään tyypillisesti sähkösinkittyjen pintojen passivointiin. Passivoinnilla muodostetaan ohut lisäkerros pinnoitteen päälle ja sillä mm. estetään valkoruosteen muodostuminen tuotteen pintaan, parannetaan kestävyyttä ja muutetaan tuotteen ulkonäköä. Sinipassivoinnilla saadaan kiiltävä, tasainen, hieman sinertävä ja Read more…

Paksukalvopassivointi eli keltapassivointi

Keltapassivointia eli paksukalvopassivointia käytetään tyypillisesti sähkösinkittyjen pintojen passivointiin. Passivoinnilla muodostetaan ohut lisäkerros pinnoitteen päälle ja sillä mm. estetään valkoruosteen muodostuminen tuotteen pintaan, parannetaan kestävyyttä ja muutetaan tuotteen ulkonäköä. Keltapassivointi antaa kiiltävän kellertävän  passivointikerroksen. Riippuen passivointikylvystä Read more…

Nikkelöinti – sähkönikkelöinti

Nikkelöinti eli niklaus on elektrolyyttinen pinnoitus, joka tuo sähkönjohtavuutta, korroosionkestoa, kulutuskestävyyttä ja kemiallista kestävyyttä. Nikkelöintiä käytetään myös kuluneiden osien korjaukseen sekä aluspinnoitteena mm. kiiltokromaukselle. Elektrolyyttisen nikkelöinnin kovuus vaihtelee 150-500 HV välillä. Väriltään nikkelöinti on kellanvalkoinen Read more…

Mustakromaus

Mustakromaus on hyvin lämpöä ja kulutusta kestävä elektrolyyttinen metallipinnoite. Pinnoitteen sävy voi vaihdella kylvystä ja esikäsittelystä riippuen mattasta grafitin harmaasta tai kiiltävään syvään mustaan. Mustakromausta voidaan käyttää nikkelikerroksen päällä tuomaan kestävyyttä, lisäämään korroosionkestoa, parantamaan kulutuksen Read more…

Tina

Tunnus:Sn Järjestysluku: 50 Luokka: Metalli CAS numero: 7440-31-5 Tina materiaalina Tina on  väriltään hopeisen valkoinen metalli, joka on pehmeä, taottava metalli ja tina ei liukene veteen. Tinaa käytetään yleisesti seostettuna muihin metalleihin kuten kuparin kanssa Read more…

Pronssi

Pronssi on tyypillisesti kuparin ja tinan seos, jota kutsutaan myös nimellä vaski. Pronssiksi luokitellaan myös muut kupariseokset paitsi sinkin ja nikkelin kupariseos. Kupari-sinkki seosta kutsutaan messingiksi. Muita pronssilaatuja ovat mm. alumiinipronssit, fosforipronssit, tinapronssi, tinalyijypronssi, piipronssit, Read more…

Ruostumaton teräs

Ruostumaton teräs on luja, sitkeä ja korroosionkestävä metalliseos. Ruostumattomia teräksiä voidaan valmistaa eri menetelmin ja eri seosaineilla. Ruostumattomassa teräksessä on tyypillisesti kromia vähintään 10,5 %. Muita tyypillisiä seosaineita ovat nikkeli ja molybdeeni. Ruostumattomia teräksiä käytetään Read more…

Teräkset

Teräkset ovat muovattavia, kestäviä, lujia ja lämpöäjohtavia rautaa ja hiiltä sisältäviä metalliseoksia, joita hyödynnetään laajasti eri teollisuuden aloilla. Terästen ominaisuudet muuttuvat rakenteen, prosessoinnin ja seosaineiden mukaan ja teräslaatu valitaan kohteen tarpeiden mukaisesti. Teräslaatuja ovat mm. Read more…

PUR – Polyuretaani

Nimi: Polyuretaani, PUR, PU Luokka: Polymeeri  PUR materiaalina PUR muovi on laajasti käytetty, edullinen ja hyvät ominaisuudet omaava tekninen kertamuovi. Polyuretaania käytetään mm. eristeissä, maaleissa ja laakereissa. PUR muovilaatujen ominaisuudet muuttuvat paljon seosaineiden ja reaktio Read more…

PS – Polystyreeni

Nimi: Polystyreeni Kaava: (C8H8)n Luokka: Polymeeri  CAS-numero: 9003-53-6 PS materiaalina Polystyreeni eli PS on kirkas, jäykkä, edullinen, kiiltävä valtamuoveihin kuuluva amorfinen kestomuovi. PS muovia käytetään mm. mainostuotteissa, opasteissa, tyhjiömuovattavissa kappaleissa ja kertakäyttötuotteissa. Polystyreenin ominaisuuksia kuten Read more…

PTFE – Polytetrafluorietyleeni

Nimi: Polytetrafluorieteeni Kaava: (C2F4)n Luokka: Polymeeri CAS-numero: 9002-84-0 PTFE materiaalina PTFE muovi on valkea, pehmeä, pienen kitkakertoimen omaava, lähes reagoimaton,  tekninen kestomuovi. PTFE muovia käytetään mm. pinnoitteena. PTFE tunnetaan yleisimmin tuotenimellä Teflon. Muita tuotenimiä ovat Read more…

PVC – Polyvinyylikloridi

Nimi: Polyvinyylikloridi Kaava: (C2H3Cl)n Luokka: Polymeeri CAS-numero: 9002-86-2 PVC materiaalina PVC on laajasti käytetty, kova, mittatarkka, vedenpitävä, säänkestävä, sähköä eristävä, edullinen, valtamuoveihin kuuluva kestomuovi. PVC muovia käytetään sekä puhtaana että seostettuna. Seostuksella voidaan lisätä mm. Read more…

Muovikomposiitit

Komposiiteissa pyritään yhdistämään kahden tai useamman materiaalin hyvät puolet. Muovikomposiitit, jotka koostuvat muovista ja lujitteesta kuten lasikuidusta kutsutaan myös lujitemuoviksi. Komposiiteissa voi olla myös täyteaineita, lisäaineita ja runkomateriaaleja. Muovikomposiitit ovat tyypillisesti kevyitä, korroosionkestäviä, lujia, pitkäaikaisia, Read more…

Sinkki

Tunnus: Zn Järjestysluku: 30 Luokka: Siirtymämetalli CAS numero: 7440-66-6 Sinkki materiaalina Sinkki on siniharmaa, helposti muovattava, hyvin yleinen metalli, joka on ihmiskeholle välttämätön hivenaine. Sinkki on yksi yleisimmistä alkuaineista maankuoressa. Sinkkiä käytetään mm. teräksen pintakäsittelynä Read more…

Titaani

Tunnus: Ti Järjestysluku: 22 Luokka: Siirtymämetalli CAS numero: 7440-32-6 Titaani materiaalina Titaani on kiiltävä, hopeanvärinen, luja, jäykkä, sitkeä, väsymiskestävä, korkean sulamispisteen omaava paramagneettinen metalli. Titaania käytetään laajasti teollisuudessa ja kuluttajatuotteissa. Titaania on saatavilla seostamattomana neljässä Read more…

Messinki

Messinki on kuparin ja sinkin seos, jota valmistetaan eri seossuhteilla. Messinkejä on eri sävyisiä, ne ovat lujia, niitä voidaan muokata helposti ja ne omaavat hyvät korroosionkestävyyden. Messinkiin voidaan seostaa myös muita metalleja kuten alumiinia ja Read more…

PET – Polyeteenitereftalaatti

Nimi: Polyeteenitereftalaatti Kaava: (C10H8O4)n Luokka: Polymeeri  CAS-numero: 25038-59-9 PET materiaalina PET muovi on mittatarkka, luja, jäykkä ja kemiallisesti kestävä kestomuovi. Se kuuluu valtamuoveihin ja on laajassa käytössä mm. pakkausmuovina. PET on termoplastinen polyesteri, jota on Read more…

PC – Polykarbonaatti

Nimi: Polykarbonaatti Kaava: C15H16O2 Luokka: Polymeeri  CAS-numero: 25037-45-0 PC materiaalina PC on läpinäkyvä, mittatarkka, helposti työstettävä, iskunkestävä, lämpömuovattava, sähköä eristävä tekninen kestomuovi. PC muovia on eri laatuja kuten optinen- ja tekninen laatu. PC muovia voidaan Read more…

PMMA – Polymetyylimetakrylaatti

Nimi: Polymetyylimetakrylaatti, puhekielessä akryyli / pleksilasi Kaava: (C5H8O2)n Luokka: Polymeeri  CAS-numero: 9011-14-7 PMMA materiaalina PMMA muovi on helposti muokattava, valoa läpäisevä, kova, hauras tekninen kestomuovi. PMMA:ta käytetään laajasti korvaamaan lasia, koska se on kevyempää, lujempaa, Read more…

PE – Polyeteeni

Nimi: Polyeteeni Kaava: (C2H4)n Luokka: Polymeeri  CAS-numero: 9002-88-4 PE materiaalina Polyeteeni on halpa, kevyt, sitkeä, hyvän kemikaalinkeston omaava läpikuultava kestomuovi. PE laatuja on useita, joista yleisimpiä on PE-LD (low density), PE-MD (medium density) ja PE-HD Read more…

Polyamidi

PA eli polyamidi eli nailon on osakiteinen kulutuksenkestävä, hyvät lämpöominaisuudet omaava tekninen kestomuovi. Polyamidia voidaan myös lujittaa esim. lasikuidulla sekä osa PA muoveista voi olla elintarvikekelpoinen.

PP- Polypropeeni

Nimi: Polypropeeni Kaava: (C3H6)n Luokka: polymeeri  CAS-numero: 9003-07-0 PP materiaalina Polypropeeni on laajasti käytössä oleva kiteinen kestomuovi. PP:n etuina on mm. hyvä kemikaalien- ja lämmönkesto, hitsattavuus, keveys, sähköneristävyys ja pieni vedenimeytyminen. PP muovia on saatavilla Read more…

POM – Polyasetaali / Polyoksimetyyli

Nimi: Polyasetaali, Polyoksimetyyli, Polyformaldehydi Kaava: (CH2O)n Luokka: polymeeri  CAS-numero: 9002-81-7 POM materiaalina POM muovi on mittatarkka, kulutuksen kestävä, lastuttava, kimmoisa ja pienen kitkakertoimen omaava kiteinen tekninen kestomuovi. POM muovia käytetään laajasti mm. koneenrakennuksissa ja se Read more…

Tinaus

Tinaus on pinnoitusprosessi, jota käytetään lisäämään kappaleen korroosionkestoa. Tina on hopean värinen, pehmeä ja hyvin korroosionkestävä metalli, joka on helposti muokattavaa ja juotettavaa. Tinaa käytetään myös yleisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa mm. liitoskohdissa. Tina pinnoitteena voidaan Read more…

Metallien lämpökäsittely

Metallien lämpökäsittely on prosessi, jossa kappale ensin kuumennetaan ja jäähdytetään hallitusti, jotta saadaan kappaleelle toivottu mikrorakenne. Mikrorakenne vaikuttaa metallien ominaisuuksiin kuten metallien kovuuteen, sitkeyteen, lujuuteen ja kulutuksen kestävyyteen. Lämpökäsittelyprosesseja on useita kuten teräksille on mm. Read more…

Sähkösinkitys

Sähkösinkitys eli elektrolyyttinen sinkitys on pintakäsittelymenetelmä teräksille. Sinkitystä käytetään parantamaan ulkonäköä, lisäämään kiiltoa, väriä ja suojaamaan terästä korroosiolta. Sinkkipinnoite on ohut ja sen kerrospaksuus on verrannollinen pinnoitteen korroosionsuojaan. Sinkin toiminta perustuu katodiseen suojaukseen eli sinkki Read more…

Sinkitys

Sinkitys on pintakäsittelymenetelmä teräksille. Sinkki suojaa terästä korroosiolta ja sinkityksiä löytyy kaikkiin eri rasitusluokkiin. Sen toiminta perustuu katodiseen suojaukseen eli sinkki epäjalompana metallina hapettuu ja muodostaa emäksisen sinkkikarbonaatti eli patina kerroksen tuotteen pinnalle eikä teräs Read more…

Ohutlevytyöt

Ohutlevyistä käytetään yleensä arkikielessä nimitystä pelti. Ohutlevyjä valmistetaan mm. teräksestä, kuparista ja alumiinista. Eri materiaaleilla on paljon erilaisia muokkausmenetelmiä ohutlevyjen hyvän muokattavuuden ansiosta. Näitä ovat mm. särmäys, kanttaus, poraus ja erilaiset leikkuumenetelmät kuten laser- ja Read more…

Muut tuotteiden materiaalirajoitukset

Yleisesti Euroopan unioni on velvoittaneet valmistajat vastaamaan tuotteisiinsa turvallisuudesta. Valmistajat ovat vastuussa, että tuotteensa vastaavat turvallisuus-, terveys- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia. Myös maahantuojilla on omat velvollisuudet ja vaatimukset.  Useimmat tavarat voivat liikkua Euroopan unionin sisällä vapaasti, mutta Read more…

RoHS

RoHS tulee sanoista Restriction of Hazardous Substances, joka viittaa Euroopan unionin direktiiviin The Restriction of the use of certain Hazardous Substances in Electrical and Electronic Equipment. Direktiivi vaikuttaa koko elektroniikkateollisuuteen sekä valtaosaan sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Read more…

SAE

SAE eli SAE International on yhdysvaltalainen standardisoimisjärjestö, joka autoalan lisäksi kattaa myös ilmailu ja autoelektroniikan aloihin. SAE on lyhenne sanoista Society of Automotive Engineers, joka oli järjestön aikaisempi nimi. SAE on voittoa tavoittelematon koulutus- ja Read more…

MIL

MIL eli United States Military Standard on yhdysvaltalainen puolustusvoimien standardi, jota kutsutaan myös nimillä United States Defense Standard, MIL-STD, MIL-SPEC tai MilSpecs. MIL standardit kehitetään Yhdysvaltain puolustusministeriössä (US Department of Defense). MIL standardien tarkoituksena on Read more…

Piirilevyt ja piirilevyn valmistus

Piirilevyt ja piirilevyn valmistus Piirilevy yhdistää elektroniikan komponentteja toisiinsa sähköä johtavalla materiaalilla hallitussa ympäristössä. Yhdistämällä komponentteja sähkövirralla luodaan virtapiiri, joiden avulla voidaan rakentaa elektronisia laitteita. Piirilevy itsessään on yleensä vain tuotteen osa. Kuluttaja ei esimerkiksi Read more…

Sorvaus

Sorvaus Sorvaus kuuluu lastuaviin työstömenetelmiin. Sorvauksessa työstettävä kappale pyörii akselinsa ympäri ja sorvin terä lastuaa kappaletta. Sorvauksella saadaan tuotteita aikaan, joilla on pyöreänmuotoinen poikkileikkaus, esimerkiksi sylinterit, akselit, kartiot, ruuvit ja holkit. Menetelmä soveltuu laajasti eri Read more…

Maalaus

Maalaus on pintakäsittelymenetelmä, joka soveltuu lähes kaikille kiinteille materiaaleille kuten esimerkiksi metallille, puulle, muoville, keraameille ja kiviainekselle. Maalamalla saadaan pinta, joka suojaa kohdetta ulkoisilta rasituksilta, parantaa kohteen ulkonäköä ja ominaisuuksia.

Muut nikkelöinnit

Useimmiten puhuttaessa nikkelöinnistä tai niklauksesta tarkoitetaan elektrolyyttistä nikkelöintiä, joka on useimmiten kiilto- tai puolikiiltonikkelöintiä. Toinen laajasti käytetty nikkelöintimenetelmä on kemiallinen nikkelöinti. Nikkelöintejä on kehitelty myös moneen eri tarkoitukseen ja nikkelipinnan ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa mm. erilaisilla Read more…

Terminen ruiskutus

Terminen ruiskutus kuuluu pinnoitusmenetelmiin, mutta sitä käytetään myös liittämismenetelmänä kuten hitsaus ja juottaminen. Termistä ruiskutusta käytetään materiaalien yleisimmin metallien pinnoitukseen, vaurioiden korjaamiseen, kunnossapitoon ja pidentämään tuotteen kestoikää.

Rae- ja hiekkapuhallus

Rae- ja hiekkapuhallus (myös raesuihkupuhdistus) on mekaaninen käsittelymenetelmä, jota käytetään mm. erilaisten kovien pintojen puhdistamiseen tai pinnan muokkaamiseen. Menetelmällä on mahdollista käsitellä niin tasaisia, kuin monimutkaisiakin pinnanmuotoja.

Erilaisia pintakäsittelyjä

Pintakäsittely on materiaalin pinnan muokkaamista. Pintakäsittelyn tarkoituksena on suojata alla olevaa alustaa, lisätä esteettisyyttä, pidentää alustan käyttöikää ja tuoda toiminnallisia ominaisuuksia tuotteelle.

Erilaiset valmistusmenetelmät

Tuotteet ja puolituotteet valmistetaan eri valmistusmenetelmin. Eri materiaalit ja erilaiset tarpeet vaativat omat valmistusmenetelmänsä, joilla voidaan vaikuttaa mm. materiaalin ominaisuuksiin, tuotteen kestävyyteen ja hintaan.

Lastuavat työstömenetelmät

Lastuavilla työstömenetelmillä tarkoitetaan valmistusmenetelmiä, joissa kappaleesta poistetaan ainetta lastuina. Lastuavia menetelmiä ovat mm. sorvaus, jyrsintä, poraus, hiominen, koneistus, höyläys, kaiverrus ja avarrus.

Liittämismenetelmät

Liittämisellä tarkoitetaan pysyvää tai väliaikaista kahden tai useamman osan kiinnittämistä toisiinsa. Liittämismenetelmiä ovat mm. liimaus, hitsaus, kylmähitsaus, juottaminen, teippaus ja mekaaniset kiinnitystavat kuten ruuvaus, kierteet, niittaus, ompelu, laippaliitokset, lukkoliitokset ja palapeliliitokset.

Lyhyesti metalleista

Metalleja hyödynnetään laajasti niiden ominaisuuksien takia. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat kovuus, lujuus, sitkeys, suuri tiheys, korkea sulamislämpötila, muokattavuus, läpinäkymättömyys, kiiltävyys ja hyvä sähkön- ja lämmönjohtokyky.

Muovit

Muoveihin kuuluu laajasti erilaisia polymeerejä. Eri muovilaaduilla on suuriakin eroja mm. ominaisuuksiltaan, käyttökohteiltaan, hinnaltaan ja kierrätettävyydeltään. Muovit voidaan jaotella kerta- ja kestomuoveihin.

Kuumasinkitys

Kuumasinkitys tai kuumagalvanointi on korroosionestomenetelmä, jossa pinnoitettavat kappaleet upotetaan sulaan sinkkiin. Kuumasinkitys on pitkäikäinen pinnoite, jota käytetään laajasti ulkotilaan tuleviin rakenteisiin ja osiin.

Erilaiset standardit

Standardit ovat asiakirjoja, jotka on laadittu yhteistyöperiaatteiden mukaisesti. Yleisesti standardi on standardisoimisjärjestön ja asiantuntijoiden yhteistyön tulos, mutta myös yrityksillä voi olla myös omia standardeja tukemaan toimintaansa. Yleisesti standardit sisältävät määritelmän siitä, miten asiat tulee toteuttaa, jotta tuote, asia tai menetelmä olisi standardin mukainen.

Hiekkavalu

Hiekkavalu on tyypillisesti metallin valamismenetelmä, jolla voidaan valmistaa mm. koneen osia ja työkaluja. Hiekkavalumuotit ovat yksi- tai kaksiosaisia hiekasta sideaineella kovetettuja muotteja. Hiekkavalumuotit valmistetaan käyttämällä valumallia, joka on kopio halutusta tuotteesta. Valumalliin on lisätty valamista varten valujärjestelmän osia kuten täyttökohta. Hiekkavalut tyypillisesti rikotaan, jotta tuote saadaan ulos muotista.

Kemiallinen nikkelöinti

Kemiallinen nikkelöinti eli autokatalyyttinen tai virraton nikkelöinti on pinnoitusmenetelmä, joka lisää kovuutta, kulutuskestävyyttä, sähkönjohtokykyä ja parantaa korroosionkestoa. Väriltään nikkelöinti on kellanvalkoinen ja kiilto vaihtelee puolikiiltävästä kiiltävään.

Kiiltokromaus

Kiiltokromaus eli koriste kromaus on elektrolyyttinen pinnoitus, joka tuo näyttävän, korroosiota kestävän ja kovan pinnan, jolla on hyvät liukuominaisuudet. Kiiltokromausta käytetään tyypillisesti nikkelin päälle ohuena pinnoitteena estämään nikkelin hapettuminen ja tummuminen.

Kovakromaus

Kovakromaus eli tekninen kromaus on elektrolyyttinen pinnoitusmenetelmä, joka tuo kovan, hyvän kulumiskestävyyden omaavan, korroosionkestävän ja liukkaan pinnan. Kovakromausta käytetään teräksen, nikkelin, kuparin, valuraudan tai alumiinin pinnoitteena.

Kromaus

Kromipinnoite eli kromaus kuuluu metallipinnoitteisiin, jota tyypillisesti käytetään nikkelikerroksen päällä tuomaan kestävyyttä, koroosionkestoa ja ulkonäköä. Kromipinnoitteita ovat mm. kovakromaus, mustakromaus, kuumakromipinnoite ja koriste kromaus eli kiiltokromaus. Kromaus soveltuu materiaaleille kuten teräs, sinkkiseokset, kupariseokset, valurauta, alumiini ja muovit.

CNC-Koneistus

CNC-koneistus tulee sanoista Computerized Numerical Control ja se on tietokoneohjattu lastuava työstömenetelmä. Tuote tyypillisesti vain viimeistellään koneistamalla. Koneistus suoritetaan tietokoneohjatulla työstökeskuksella tyypillisesti jyrsimällä tai sorvaamalla.

Hopea

Hopea on valkoisen värinen, kiiltävä, muokattava, taipuisa, korroosionkestävä, antimikrobinen, ei helposti reagoiva ja metalleista parhaimman sähkön- ja lämmönjohtokyvyn omaava jalometalli. Hopeaa käytetään mm. koruissa, kolikoissa, aterimissa ja elektroniikassa, seostettuna muihin metalleihin, yhdisteinä ja pinnoitteena tuomaan ulkonäköä ja sähkönjohtavuutta.

Hiiliteräkset

Hiiliteräkset ovat taontakelpoisia raudan ja hiilen seoksia, joissa on hiiltä tyypillisesti 0,05 - 1,7 %. Mikäli hiiltä on enemmän kuin 1,7 % kutsutaan sitä valuraudaksi. Raudan seassa on aina jonkin verran hiiltä ja hiilen määrä vaikuttaa merkittävästi teräksen ominaisuuksiin kuten vetolujuuteen ja sitkeyteen.

Jauhemetallurgia

Jauhemetallurgia tai pulverimetallurgia on valmistustekniikka, jossa jauhetusta raaka-aineesta valmistetaan kuumennuksen avulla tuote. Jauhemetallurgiassa eniten käytettyjä metalleja ovat mm. rauta-teräs, alumiiniseokset, kupariseokset, volframi, karbidi, nikkeli, ruostumaton teräs ja pikateräs.

Konfliktimineraalit

Euroopan unionin asetuksen 2017/821 tavoitteena on saavuttaa mineraalien vastuullinen kauppa konfliktialueilta tai korkean riskin alueilta. Asetuksen tarkoituksena on tehdä mineraalien tuotannosta ja maahantuonnista vastuullisempaa. Asetus pyrkii estämään konfliktien hyödyntämistä mineraalien hankkimisessa ja estämään kaivostyöläisten hyväksikäyttöä sekä riistoa. Asetus tulee voimaan 1.1.2021.

Taloautomaatio

Taloautomaatiolla eli pientalojen rakennusautomaatiolla tarkoitetaan, että talon järjestelmät, koneistot ja laitteet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja niitä voidaan ohjelmoida. Taloautomaatioon kuuluvat hallittavat, mitattavat ja valvottavat järjestelmät kuten ilmanvaihto, lämmitys, valaistus, turva- ja hälytyslaitteet sekä viihdelaitteet. Optimoitu kokonaisuus mahdollistaa asukkaalle tekniikan seurannan, valvonnan ja ohjauksen myös muuttuneissa olosuhteissa tai etänä. Taloautomaatiolla pyritään lisäämään asumismukavuutta. 

Materiaalien muovaus

Muovauksella tarkoitetaan materiaalin muokkaamista mekaanisesti. Muovaus soveltuu materiaaleille, joissa tapahtuu plastisia muodonmuutoksia kuten metallille ja muoville. Vaihtoehtoja muovaukselle on lastuavat työstömenetelmät, valut ja lisäävät valmistusmenetelmät.

Valut ja valaminen

Valu eli valaminen tai valanta on valmistusmenetelmä, jossa nestemäistä, usein sulanutta valmistusmateriaalia kaadetaan, puristetaan tai puhalletaan muottiin. Muotissa kappale jäähtyy tai kovettuu haluttuun muotoon. Valaminen menetelmänä soveltuu eri materiaaleille kuten metallille, muoville, savelle ja keraameille. Valumenetelmiä ovat mm. hiekkavalu, tarkkuusvalu, ruiskuvalu, laminointi, kokillivalu, kipsivalu, painevalu, keskipakovalu, puristusvalu, jatkuvavalu ja liukuvalu. 

Komposiittimateriaalit

Komposiitilla yleisesti tarkoitetaan kahden tai useamman materiaalin yhdistelmää, jossa ainesosat eivät sulaudu yhteen vaan toimivat yhdessä sekä tuovat hyvät ominaisuutensa esiin. Yleisesti komposiitti koostuu sitovasta aineesta eli matriisista ja lujittavasta materiaalista. Komposiitteja suositaan, kun tarvitaan vahvempia, kevyempiä tai halvempia materiaaleja. Esimerkkejä komposiiteista ovat mm. muovikomposiitit, metallikomposiitit, keraamikomposiitit, teräsbetoni ja puukomposiitit.

Kuparointi

Kuparipinnoite on punertava metallipinnoite, joka johtaa hyvin sähköä ja lämpöä. Pinnoite on korroosionkestävä, antibakteerinen sekä muovattava. Ohut kuparipinnoite tehdään yleisesti sähkökemiallisesti kuparointikylpyyn upottamalla, jolla saadaan n. 1 - 10 µm pinnoite. Kuparoitavat kappaleet voidaan ripustaa telineeseen tai tynnyriin pinnoitettavaksi. Muita kuparipinnoitteita on mm. sähkötön pinnoitus, terminen ruiskutus, ALD, CVD ja kuparilevyllä vuoraaminen (rakennuksen pinnoitus).

Biomuovit

Biomuovi on materiaali, joka osittain tai kokonaan koostuu uusiutuvista luonnon raaka-aineista tai se on biohajoava. Uusiutuvien raaka-aineiden määrää ei kuitenkaan ole määritelty. Biomuovien tarkoituksena on mm. vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Biomuovien uusiutuvia raaka-aineita saadaan mm. glukoosista, glyseriinistä, laktoosista tai rasvahapoista. Näiden ainesosien lähtöaineena voi olla mm. sokeri, vilja, tärkkelys, selluloosa, öljy tai rasva. 

Valmistusmateriaalit

Valmistusmateriaalit ovat joko luonnon raaka-aineita tai ihmisten tuottamista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja, joista valmistetaan tuotteita. Materiaalit tyypillisesti jaotellaan metalleihin, keraameihin, polymeereihin, komposiitteihin, tekstiileihin ja orgaanisiin materiaaleihin kuten puuhun, luuhun, paperiin, nahkaan ja biomateriaaleihin. Materiaaleja käytetään jokaisessa konkreettisessa tuotteessa. Materiaalivalinnalla voidaan vaikuttaa mm. tuotteen ominaisuuksiin, kestävyyteen, valmistettavuuteen, tuotteen hintaan, kierrätettävyyteen ja ympäristövaikutuksiin.

ELV direktiivi

ELV on Euroopan unionin direktiivi, joka määrittelee tavoitteet ja velvollisuudet romuajoneuvojen kierrättämisestä ja vaarallisten kemikaalien käytöstä uusissa ajoneuvoissa. ELV tulee sanoista End of Life Vehicle.

Automaatio ja automaatiojärjestelmät

Automaatiolla tarkoitetaan ohjelmoitua, itsenäisesti toimivaa laitetta tai järjestelmää. Yksinkertaisimmillaan automaatio on esimerkiksi vesihanasta tulevan veden lämpötilan kontrollointi, hissin toiminta tai ovien automaattinen avautuminen ihmiselle, joka on kävelemässä sisään tai ulos rakennuksesta. Automaatiojärjestelmä voi olla yksittäinen ohjelmoitu logiikkalaite, joka tekee ainoastaan yhtä asiaa kuten oven avaus tai se voi olla koko tehtaan ohjaamista varten rakennettu järjestelmä esimerkiksi paperitehdasta varten.

Direktiivi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (WEEE-direktiivi)

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eli SER tai kansainvälisemmin WEEE (Waste of Electrical and Electronic Equipment) on yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista tänä päivänä. Romun määrä kasvaa uusien laiteinnovaatioiden tihentyessä ja laitteiden vanhentuessa. WEEE koostuu erilaisista materiaaliyhdistelmistä sisältäen niin haitallisia materiaaleja kuin arvokkaita jalometalleja sekä muita tärkeitä materiaaleja.

Hitsaus

Hitsauksella tarkoitetaan metallikappaleiden tai osien liittämistä toisiinsa käyttäen hyödyksi esimerkiksi lämpöä, puristusta tai vastusta. Yleisesti puhutaan sula-, puristus- ja vastushitsausmenetelmistä. Olemassa on monipuolisia erilaisia hitsausmenetelmiä, joista yleisimmät käytössä olevat ovat MAG-hitsaus (135), MIG-hitsaus (131), MAG-täytelanka (136), puikkohitsaus (111) ja TIG-hitsaus (141). Hitsausprosessien tunnusnumero suluissa. Vaihtoehtoja hitsaukselle ovat mm. liimaus, niittaus, pulttiliitos ja ruuvit.

JIS standardi

JIS tulee sanoista Japanese Industrial Standard ja se on Japanin teollinen standardisoimisjärjestön JISC:n (Japanese Industrial Standards Committee) vahvistamien standardien tunnus.

DIN standardit

DIN standardit ovat saksalaisen standardisoimisjärjestön vahvistamia standardeja. DIN lyhenne tulee sanoista Deutsches Institut für Normung, joka on siis järjestön nimi. DIN on perustettu vuonna 1917 Berliinissä ja se on voittoa tavoittelematon järjestö. DIN:n kuuluu lukuisia jäseniä ja jäseninä voi olla mm. yhdistykset, yksittäiset yritykset, viranomaiset, teollisuuden-, kaupan- ja tutkimuksen järjestöt. DIN rahoittaa toimintaansa myös jäsenmaksuilla.

BS standardit

BS on etuliite BSI Group:n eli British Standards Institution standardeille. BSI on Britannian kansallinen standardoimisjärjestö, joka omien standardien lisäksi vahvistaa mm. EN-standardeja, jolloin standardi saa etuliitteen BS-EN. Järjestö on perustettu vuonna 1901 ja se on vanhin kansallinen standardisoimisjärjestö. BS standardit luodaan hyödyntäen BS 0 A standard for standards -standardia, joka siis määrittelee BS -standardin kehityksen, muodon ja laadinnan eli se on siis standardi BS -standardeille.

Jyrsintä

Jyrsintä kuuluu lastuaviin työmenetelmiin. Jyrsinnässä jyrsimen pöytään kiinnitettyä työstettävää kappaletta liikutellaan pyörivää terää vasten. Jyrsimällä valmistetaan koneen osia moniin teollisuuden tuotteisiin. Menetelmällä saadaan aikaan osia ja tuotteita, joilla on hyvin monipuolisia muotoja, esimerkiksi hammasrattaat, upotuskuviot, koneiden ja laitteiden osat, tuotteiden prototyypit. Jyrsintä voidaan ohjata käsivaraisesti tai tietokoneen avulla, jolloin puhutaan CNC -jyrsinnästä tai pidemmälle kehiteltynä CNC -työstökeskuksesta.

ASTM standardit

ASTM International on kansainvälinen standardisoimisjärjestö. ASTM tulee sanoista American Society for Testing and Materials. Järjestö on perustettu 1898 ja sen pääkonttori sijaitsee Pennsylvaniassa. Toimipisteitä ASTM:llä on Belgiassa, Kanadassa, Kiinassa, Meksikossa ja Washington D.C:ssä. ASTM standardeja on kehitetty laajasti eri teollisuuden aloille kuten teräs-, talonrakennus-, öljy-, muovi-, ympäristö- ja tekstiilialoille.

ISO standardit

ISO eli International Organization for Standardization on laajin kansainvälinen itsenäinen voittoa tavoittelematon standardisoimisjärjestö. ISO:n jäseniä ovat mm. kansalliset standardisoimisjärjestöt, kuten SFS, DIN ja JIS sekä lukuisat muut. ISO on perustettu vuonna 1947 ja järjestön pääkonttori on Sveitsin Genevessä. Organisaation nimeksi päätettiin ISO, joka tulee kreikan sanoista Isos, joka taas tarkoittaa yhdenvertaista.

Alumiinin passivointi

Alumiinin passivointi on kemiallinen pinnanmuutosprosessi eli konversiopinnoite, jossa alumiinin pintaan muodostetaan reaktiopinnoitekerros. Menetelmällä pyritään hidastamaan alumiinin pinnan reagoimista erilaisille ympäristörasituksille. Passivointi parantaa alumiinin korroosionkestävyyttä sekä se tarjoaa hyvän tartuntapinnan jatkokäsittelyille, kuten maalaamiselle ja liimaamiselle. Passivointia saatetaan kutsua myös nimellä kromatointi. Erilaisia alumiinin passivointeja ovat mm. Iridite NCP, SurTec 650 ja Alodine.

Kuivajääpuhallus

Kuivajääpuhallus (hiilidioksidijääpuhallus) kuuluu mekaanisiin pintakäsittelymenetelmiin. Kuivajääpuhallus ei perustu hiomiseen vaan lämpöshokkiin. Kuivajääpuhalluksessa puhalletaan 1,5 mm:n tai 3 mm:n kokoisia kuivajääpellettejä kovalla paineilmalla puhdistettavalle pinnalle. Kuivajääpellettien osuessa kohteeseen yli äänen nopeudella ne sublimoituvat eli kaasuuntuvat ja haihtuvat ilmaan, jolloin niiden kineettinen energia ja kylmyys (-79 ˚C) irrottavat käsiteltävästä pinnasta siihen kuulumatonta ainetta.

Kupari ja kupariseokset

Kupari on punertavan ruskea metalli, joka on sähköä johtavaa, kestävää, työstettävää, sitkeää ja antibakteerista. Kuparin ominaisuuksia voidaan muokata seostamalla tai valmistusmenetelmää vaihtamalla. Valtaosa kuparista käytetään rakennusteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen. Muita käyttökohteita ovat mm. ajoneuvoteollisuus, kulutustuotteet ja teollisuuskoneet.

Alumiini ja alumiiniseokset

Alumiini on kolmanneksi yleisin alkuaine maankuoressa, jota esiintyy ainoastaan oksideina luonnossa. Primäärialumiinia valmistetaan bauksiitista elektrolyysin avulla sekä alumiinia voidaan kierrättää lähes 100 prosenttisesti. Alumiini on materiaalina yleisesti käytetty hopeanvärinen metalli, joka on pehmeä ja helposti työstettävää. Sitä voidaan käsitellä laajasti kuten mm. kylmämuokata, valssata, valaa, ekstruudata ja hitsata sekä siitä voidaan valmistaa puolivalmisteita kuten levyjä, profiileja, palkkeja, lankaa, runkoja, jauhoa, tankoa ja foliota.

ALD atomikerroskasvatus

ALD (Atomic Layer Deposition) eli atomikerroskasvatus kuuluu kaasufaasipinnoitusmenetelmiin kuten CVD-pinnoitus (Chemical Vapour Deposition). ALD- menetelmällä pinnoitetaan tuote vakuumissa, johon syötetään erilaisia kaasuvirtauksia ja pinnoite muodostuu kemiallisten reaktioiden avulla. ALD muodostaa ohuita ja tiiviitä kalvoja alle 1 nanometristä useisiin mikrometreihin. Jatkokehitelmiä on mm. MLD-pinnoitus (Molecular Layer Deposition), terminen ALD, plasma ALD (PEALD) ja katalyyttinen ALD.

Erikoismaalit ja Funktionaaliset maalit

Maalit valitaan aina maalattavan kohteen mukaisesti, jotta saadaan toivottu maalaustulos ja kestävä pinnoite. Erikoiskohteisiin, kuten korkeaa hygieniatasoa vaativiin kohteisiin on kehitelty erikoismaaleja, joilla saadaan toivottua toiminnallisuutta ja kestävyyttä. Erikoismaaleja on kehitelty mm. laivateollisuuteen, sairaaloihin, rakennusten tukipilareihin, teollisuusympäristöön sekä julkisiin tiloihin, mutta myös moneen muuhun kohteeseen.

Korroosionestomaalaus

Metallipinnoille suoritettavaa maalausta yleisesti kutsutaan korroosionestomaalaukseksi tai ruosteenestomaalaukseksi. Maalikalvo suojaa metallia ympäristön ja ilmaston aiheuttamalta korroosiolta ja parantaa ulkonäköä sekä ominaisuuksia pidentäen tuotteen kestoikää. Korroosionestomaalaus on suoritettava huolellisesti suunnitelman mukaisesti, jotta saadaan toivotut ominaisuudet ja kestävä lopputulos.

Elintarvikkeiden kontaktimateriaalit

Elintarvikkeiden kontaktimateriaalit eli Food Contact Materials (FCMs) ovat materiaaleja ja tarvikkeita, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa kuten ruokailuastiat, elintarvikepakkaukset ja ruoanvalmistuslaitteet. Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista on laadittu Euroopan unionin asetus 1935/2004. Käytettävien materiaalien tai tarvikkeen tulee olla riittävän inerttejä, ettei ne vaaranna ihmisten terveyttä, muuta elintarvikkeen koostumusta tai heikennä elintarvikkeen aistinvaraisia ominaisuuksia.

Jauhemaalaus

Jauhemaalaus on maalausmenetelmä, jolla saadaan aikaan kova ja joustava pinta. Jauhemaalausta käytetään pääasiassa metallipinnoille, mutta jauhemaaleja on kehitelty myös mm. puulle, muoville ja komposiittimateriaaleille. Vaihtoehtoja jauhemaalaukselle ovat mm. märkämaalaus ja metallipinnoitteet. Märkämaalaukseen verrattuna jauhemaalaus on ympäristöystävällisempää, ei liuotteita, ei VOC-päästöjä, ohi ruiskutettu maali voidaan käyttää uudelleen ja jauhemaalilla voidaan saada tuote pinnoitettua vain yhdellä ruiskutuskerralla.

Haponkestävä teräs EN – 1.4404 (ASTM – 316L)

EN 1.4404 on yksi yleisimmin käytetyistä ruostumattomista teräksistä. Materiaali tunnetaan myös Yhdysvaltalaisten AISI (AISI 316L) ja ASTM (ASTM A276-98b 316L) standardien mukaisesti nimellä 316L. Yleiskielellä materiaaliin usein viitataan kirkkaana tai haponkestävänä, "happosena" teräksenä. Puhekielen nimityksestä voidaankin päätellä, että materiaali kestää suhteellisen hyvin eri happoja ja emäksiä soveltuen siten hyvin prosessiteollisuuden raaka-aineeksi.

Anodisointi

Alumiinin anodisointi muodostaa alumiinin pinnalle kovan ja kestävän alumiinioksidikerroksen suojaamaan kappaletta kulumiselta ja korroosiolta. Anodisoinnilla muodostuva siisti ulkonäkö on mahdollista värjätä useilla väreillä. Kiillotusprosessilla ennen anodisointia saadaan tarvittaessa pinta kiiltäväksi ja erikoisprosesseilla pystytään parantamaan entisestään kovuutta, liukuominaisuuksia tai maalin tai liiman tarttuvuutta. Alumiinin lisäksi pystytään anodisoimaan myös titaania, magnesiumia, sinkkiä ja muutamia erikoismetalleja.