Jyrsintä kuuluu lastuaviin työmenetelmiin. Jyrsinnässä jyrsimen pöytään kiinnitettyä työstettävää kappaletta liikutellaan pyörivää terää vasten. Jyrsimällä valmistetaan koneen osia moniin teollisuuden tuotteisiin. Menetelmällä saadaan aikaan osia ja tuotteita, joilla on hyvin monipuolisia muotoja, esimerkiksi hammasrattaat, upotuskuviot, koneiden ja laitteiden osat, tuotteiden prototyypit. Jyrsintä voidaan ohjata käsivaraisesti tai tietokoneen avulla, jolloin puhutaan CNC -jyrsinnästä tai pidemmälle kehiteltynä CNC -työstökeskuksesta.

Erilaisia jyrsimiä on kehitetty erilaisiin käyttötarkoituksiin. Jyrsintyyppejä ovat mm. yläjyrsin, alajyrsin, metallijyrsin ja puujyrsin. Menetelmä soveltuu hyvin laajasti eri materiaaleille kuten metallille, muoville ja puulle. Jyrsinnän etuina ovat mittatarkkuus, sekä nopea kappaleenvaihto.

Jyrsittyjä esimerkkiosia ja tuotteita

Jyrsintä menetelmänä

Jyrsintä soveltuu pienehköjen kappaleiden sekä pienehköjen erien tuotantoon. Kappaleiden kokoa rajoittaa liikuteltavan pöydän liikeratojen suuruus sekä pöydän kiinnikkeiden sijainti. Joissakin jyrsimissä myös pyörivän terän kulmaa voidaan säätää, jolloin kappaleiden muotojen monipuolisuus lisääntyy. Erilaisilla terillä on mahdollista porata, kovertaa tai tehdä erilaisia profiileja, uria ja upotuskirjaimia.

Käsikäyttöinen kone sopii yksittäiskappaleiden valmistamiseen, sillä työ vaatii tarkkuutta ja kappaleen epäonnistuminen on inhimillisen virheen riskin vuoksi suuri. Monimutkaisten kappaleiden tai sarjojen valmistamisessa suositaan koneita, joissa on tietokoneohjaus (CNC, Computirized Numerical Control) ja pöytä liikkuu servomoottoreilla. Koneen ohjaukseen ohjelmoidaan suoritettavat työstöradat sekä valitaan työvaiheeseen vaadittava työkalu. Vaihtoehtoisesti ohjaukseen tuodaan erillisellä työstöratojen suunnitteluohjelmistolla luotu tiedosto, joka sisältää nämä tiedot. Erityisesti tietokoneohjatulla jyrsimellä on mahdollista tehdä hyvin epäsäännöllisiäkin muotoja kappaleisiin.

Jyrsimellä voidaan myös tasoittaa epäsäännöllistä pintaa, joten se soveltuu hyvin toisiinsa liittyvien kappaleiden liitoskohtien työstämiseen. Erilaisia työvaiheita ovat mm. rouhinta ja puolikarkea koneistus, sekä mittatarkka viimeistely. Mikäli työstettävä kappale on tärinäherkkä, voidaan tietyissä tilanteissa valita ns. trokoidijyrsintä, jolla eliminoidaan tärinää.

Jyrsintä suunnittelun ja valmistuksen kannalta

Jyrsittävän tuotteen materiaalin valintaan vaikuttavat mm. materiaalin muokattavuus, jäykkyys, kulutuksen kestävyys ja hinta. Jyrsimen pöytään voidaan kiinnittää monimutkaisiakin kappaleita erilaisten apukiinnikkeiden avulla.

Jyrsinnässä terä tulee valita terän koon, muodon ja geometrian mukaan. Jyrsimen terät valmistetaan erikoisteräksistä ja niitä on saatavana hyvin monenmuotoisia. Muita jyrsintään liittyviä parametreja ovat mm. pyörimisnopeus, lastuamisnopeus, teräkulma, syöttönopeus ja lastuamissyvyys. Parametreihin vaikuttaa työstettävä materiaali, kappaleen halkaisija, kiinnitystapa, terän materiaali ja koneen teho.

Jyrsimen syöttöliike voi asettaa työkappaleen kiinnitykselle erilaisia vaatimuksia. Vastajyrsinnässä kiinnityksen täytyy kestää voimia, jotka pyrkivät nostamaan kappaleen irti pöydästä. Myötäjyrsinnässä kiinnityksen täytyy kestää kappaletta vetäviä voimia.

Jyrsintää on mahdollista suorittaa kuiva- tai märkäjyrsintänä (lastuamisnestettä käyttäen). Märkäjyrsintää käytetään tietyissä poikkeustapauksissa, kuten ruostumattoman teräksen ja alumiinin viimeistelyssä lopputuloksen kannalta sekä mm. valuraudan jyrsinnässä pölyn torjumiseksi ja poistamiseksi ympäristö-, työterveys- ja laatusyistä. Hyvin ohutseinäisten kappaleiden jyrsinnässä lastuamisneste estää kappaleen vääntymistä ja muodonmuutoksia.

Jyrsityn tuotteen ulkonäkö

Jyrsintä on mittatarkka menetelmä, sillä päästään helposti ±0,1 mm:n toleranssiin. Jyrsityssä tuotteessa näkyy työstöjälkiä, joten se on yleensä jatkokäsiteltävä esim. hiomalla. Pinnankarheuteen ja esimerkiksi kiiltävyyteen voidaan vaikuttaa valitsemalla erilaisia työstönopeuksia sekä käyttämällä lastuamisnestettä. Hitaammalla työstönopeudella saadaan aikaan sileämpi pinta, jossa näkyy vähemmän työstöjälkiä.

Jatkokäsittelyt ja menetelmät

Useimmiten jyrsitty kappale joudutaan ennen pintakäsittelyä työstämään myös toisella mekaanisella menetelmällä, kuten hionnalla tai hoonauksella. Metalliosien pintakäsittelyjä ovat mm. metallipinnoitteet, passivoinnit, maalaukset, sinkitys ja kumiointi. Puuosien pintakäsittelyjä ovat mm. vahat, petsit, öljyt ja maalit. Muoviosien pintakäsittelyyn soveltuvat mm. kyseiselle muoville soveltuvat maalit.

Piirrosmerkinnät ja määrittelyt

Yleisesti jyrsityn tuotteen halkaisija, geometrian mitat sekä haluttu pinnankarheus merkitään teknisiin piirustuksiin. Muita arvoja on esimerkiksi toleranssit ja kulmien suuruudet. Yleisesti jyrsinnän hinta nousee vaatimusten lisääntyessä.