Valut ja valaminen

Valu eli valaminen tai valanta on valmistusmenetelmä, jossa nestemäistä, usein sulanutta valmistusmateriaalia kaadetaan, puristetaan tai puhalletaan muottiin. Muotissa kappale jäähtyy tai kovettuu haluttuun muotoon. Valaminen menetelmänä soveltuu eri materiaaleille kuten metallille, muoville, savelle ja keraameille. Valumenetelmiä ovat mm. hiekkavalu, tarkkuusvalu, ruiskuvalu, laminointi, kokillivalu, kipsivalu, painevalu, keskipakovalu, puristusvalu, jatkuvavalu ja liukuvalu. 

Hitsaus

Hitsauksella tarkoitetaan metallikappaleiden tai osien liittämistä toisiinsa käyttäen hyödyksi esimerkiksi lämpöä, puristusta tai vastusta. Yleisesti puhutaan sula-, puristus- ja vastushitsausmenetelmistä. Olemassa on monipuolisia erilaisia hitsausmenetelmiä, joista yleisimmät käytössä olevat ovat MAG-hitsaus (135), MIG-hitsaus (131), MAG-täytelanka (136), puikkohitsaus (111) ja TIG-hitsaus (141). Hitsausprosessien tunnusnumero suluissa. Vaihtoehtoja hitsaukselle ovat mm. liimaus, niittaus, pulttiliitos ja ruuvit.

Metalleja voidaan koneistaa.

Jyrsintä

Jyrsintä kuuluu lastuaviin työmenetelmiin. Jyrsinnässä jyrsimen pöytään kiinnitettyä työstettävää kappaletta liikutellaan pyörivää terää vasten. Jyrsimällä valmistetaan koneen osia moniin teollisuuden tuotteisiin. Menetelmällä saadaan aikaan osia ja tuotteita, joilla on hyvin monipuolisia muotoja, esimerkiksi hammasrattaat, upotuskuviot, koneiden ja laitteiden osat, tuotteiden prototyypit. Jyrsintä voidaan ohjata käsivaraisesti tai tietokoneen avulla, jolloin puhutaan CNC -jyrsinnästä tai pidemmälle kehiteltynä CNC -työstökeskuksesta.