Prototyyppi

Materiaalivalinta

Materiaalivalinta on tärkeä osa tuotekehitystä. Materiaaleja kehitetään jatkuvasti enemmän ja tutkimukseen vaikuttaa mm. materiaalien vaatimustason kasvu, taloudelliset näkökulmat sekä ympäristön suojeleminen. Materiaalivalinnalla valitaan myös materiaalin käsittelyt kuten lämpökäsittelyt tai valmistustapa. Materiaalivalinnassa tulee huomioida myös lainsäädäntö, materiaalirajoitukset ja tuotteen kierrätys tai hävitys. Materiaalivalinnan apuna voidaan käyttää tietokoneavusteisia ohjelmistoja kuten tietopankkeja ja Read more…

Ohutlevytyöt

Ohutlevyistä käytetään yleensä arkikielessä nimitystä pelti. Ohutlevyjä valmistetaan mm. teräksestä, kuparista ja alumiinista. Eri materiaaleilla on paljon erilaisia muokkausmenetelmiä ohutlevyjen hyvän muokattavuuden ansiosta. Näitä ovat mm. särmäys, kanttaus, poraus ja erilaiset leikkuumenetelmät kuten laser- ja plasmaleikkaus, levyleikkuri, kulmahiomakone jne. Ohutlevytuotteista puhuttaessa ainepaksuudet vaihtelevat eri standardien mukaan. Yleisesti ohutlevyjen paksuus on Read more…

Valut ja valaminen

Valu eli valaminen tai valanta on valmistusmenetelmä, jossa nestemäistä, usein sulanutta valmistusmateriaalia kaadetaan, puristetaan tai puhalletaan muottiin. Muotissa kappale jäähtyy tai kovettuu haluttuun muotoon. Valaminen menetelmänä soveltuu eri materiaaleille kuten metallille, muoville, savelle ja keraameille. Valumenetelmiä ovat mm. hiekkavalu, tarkkuusvalu, ruiskuvalu, laminointi, kokillivalu, kipsivalu, painevalu, keskipakovalu, puristusvalu, jatkuvavalu ja liukuvalu. 

Hitsaus

Hitsauksella tarkoitetaan metallikappaleiden tai osien liittämistä toisiinsa käyttäen hyödyksi esimerkiksi lämpöä, puristusta tai vastusta. Yleisesti puhutaan sula-, puristus- ja vastushitsausmenetelmistä. Olemassa on monipuolisia erilaisia hitsausmenetelmiä, joista yleisimmät käytössä olevat ovat MAG-hitsaus (135), MIG-hitsaus (131), MAG-täytelanka (136), puikkohitsaus (111) ja TIG-hitsaus (141). Hitsausprosessien tunnusnumero suluissa. Vaihtoehtoja hitsaukselle ovat mm. liimaus, niittaus, pulttiliitos ja ruuvit.

Metalleja voidaan koneistaa.

Jyrsintä

Jyrsintä kuuluu lastuaviin työmenetelmiin. Jyrsinnässä jyrsimen pöytään kiinnitettyä työstettävää kappaletta liikutellaan pyörivää terää vasten. Jyrsimällä valmistetaan koneen osia moniin teollisuuden tuotteisiin. Menetelmällä saadaan aikaan osia ja tuotteita, joilla on hyvin monipuolisia muotoja, esimerkiksi hammasrattaat, upotuskuviot, koneiden ja laitteiden osat, tuotteiden prototyypit. Jyrsintä voidaan ohjata käsivaraisesti tai tietokoneen avulla, jolloin puhutaan CNC -jyrsinnästä tai pidemmälle kehiteltynä CNC -työstökeskuksesta.