Pronssi on tyypillisesti kuparin ja tinan seos, jota kutsutaan myös nimellä vaski. Pronssiksi luokitellaan myös muut kupariseokset paitsi sinkin ja nikkelin kupariseos. Kupari-sinkki seosta kutsutaan messingiksi. Muita pronssilaatuja ovat mm. alumiinipronssit, fosforipronssit, tinapronssi, tinalyijypronssi, piipronssit, berylliumpronssit ja punametallit. Pronsseilla on tyypillisesti hyvä korroosionkesto, sähkön- ja lämmönjohtavuus sekä hyvät mekaaniset ominaisuudet.

Pronssia käytetään mm. putkenliittimissä ja venttiileissä.

Pronssia käytetään myös patsaissa ja mitaleissa.

Pronsseilla on myös hyvät mekaaniset ominaisuudet ja soveltuvat mm. ruuveiksi.
Pronssin ominaisuudet
Alla olevassa taulukossa on esimerkki pronssin mekaanisista, lämpö- sekä sähköisistä ominaisuuksista listattuna. Ominaisuudet riippuvat myös seosaineista, valmistustavasta, muokkausasteesta sekä lämpökäsittelystä.
Mekaaniset ominaisuudet |
|
Vetomurtolujuus – MPa |
180 |
Tiheys – g / cm³ |
8,8 |
Kovuus – Brinell |
88 |
Kimmomoduuli – GPa |
110 |
Poissonin kerroin |
0,34 |
Lämpöominaisuudet |
|
Ominaislämpökapasiteetti – (J/kg·K) |
370 |
Sulamispiste – °C |
900 |
Lämmönjohtavuus – W/(m·K) |
63 |
Lämpölaajenemiskerroin – (µm/m)/K |
18 |
Max toimintalämpötila – °C |
170 |
Sähköiset ominaisuudet |
|
Sähkönjohtavuus – %IACS |
11 |
Käyttökohteita ja soveltuvuus
Pronsseja käytetään niiden muokattavuuden, valattavuuden, sähkön- ja lämmönjohtokyvyn, lujuuden, mekaanisten ominaisuuksien, ulkonäön ja korroosionkeston takia monella teollisuuden alalla. Tuotteita, joissa pronsseja hyödynnetään ovat mm. jouset, akselit, korut, mitalit, patsaat, putkenliittimet, laakerit, lämmönvaihtimet ja kolikot. Pronssia seostamalla saadaan siihen lisättyä ominaisuuksia kuten lujuutta. Erikoispronsseja ovat mm. pii-, mangaani- ja kromipronssit. Pronsseja on yleisesti tarjolla nauhoina, tankoina, levyinä ja putkina. Pronsseja voidaan tyypillisesti työstää, valaa ja liittää juottamalla. Pronssit ovat myös kierrätettäviä metalliseoksia.